Vähän 50- lukua ja yksi tuhma possu

Välillä otsikoiden keksiminen on työlästä, välillä jopa hauskaa. :D

Ihastuin tähän 50-lukua henkivään kankaaseen niin, että hamstrasin sitä heti kahdessa värissä. 

Jotenkin niin leppoisan hyväntuulista ja yksinkertaisen kaunista.

(Vaikka totuuden nimissä, tuskin kaikki kotirouvat ihan tuolta silloin varsinkaan leipomispuuhissa näyttivät.. Niin voi kuitenkin kuvitella! ;))

Omien keittiötekstiilien lisäksi muutama kauppakassi syntyi kaupankin puolelle. Klik!

Ovat muuten oikeasti todella käytännöllisiä ja kestäviä. Itselläni on ollut yksi puuvillakassi viikottaisessa käytössä pian jo varmaan vuoden, ja edelleen porskutetaan.

Sitten siihen tuhmaan possuun... Kuopus on välillä itsekin varsin oiva sellainen, mutta tällä kertaa possu päätyi paitaan.

 En oikein itsekään tiedä, miksi bongaan ideat aina mahdollisimman pienistä ja epäselvistä kuvista..? :)

Viimeksi ompelemani Myyrä löytyi kirjakerhon mainoksesta parin sentin kokoisena.

Tämä possu myöskin mainoksesta, ehkä sentin koossa tuosta lehtisen vasemmasta yläkulmasta. Eikun samantien kynä käteen ja hahmottelemaan eilen iltapäivällä...

Idean tullessa ei aina ehdi avata nettiä ja tulostaa värityskuvia, joita varmasti olisi hahmoon löytynyt pilvin pimein, ja paljon paljon parempiakin kuin tuo minikuvake. It´s me. :)

Toisaalta se onkin kai juuri sitä omille lapsille ompelun iloa ja suolaa. Kaikkea ei ole silloin pakko miettiä niin viimeisen päälle. Saa vain tehdä ja kokeilla, ihan silkaksi huvikseen. Ei edes niin kovasti haittaa, vaikka jokin juttu pikkuisen epäonnistuisi tai muuttaisi muotoaan matkan varrella.

Tähänkin puseroon koitin löytää jotain extra-jujua tuplahihoista (sekä tummanruskeasta pilvitrikoosta, jossa possu mukamas lentää..!) ja hihoihin raapustelluista teksteistä. Ne tein mustalla kangastussilla. Pilvikangas on itsessään niin levoton kuosi, että yksivärinen rauhoittaa mukavasti kokonaisuutta.

Ei ole kyllä ihan helppoa tuokaan piirtelyhomma, kun interlock venyy ja vanuu.. Ihan tyytyväinen olen silti jälkeen. En olisi ainakaan sabluunan läpi painamalla juuri siistimpää saanut.
Myös possun poskipilkut on piirrelty kynällä. Kangasvärejä ja -tusseja olisi kyllä kiva käyttää jatkossa enemmänkin, juuri tuollaisissa pienissä yksityiskohdissa.

Tuossahan ne hihaset molemmat. :)

Sekä pieni vesirokkopotilaani, joka onneksi on jo hyväisesti parantumaan päin ja pirteä kuin peipponen (isoveljellä onkin pahempi taudinkuva, kannattaa siis ehdottomasti sairastaa vaiva mahdollisimman pienenä. :/).

Koko paidassa on just hyvä, pikkuinen kasvunvara tietenkin hihoissa ja helmassa. 

Röh..!

Nämä trikoopipot pakkasin tänään postipojan matkaan.

Tulossa on muutamaa uuttakin kuosia kevääksi. En malttaisi odottaa niiden saapumista. <3