Niinpä tein peiton perheen pienimmälle, ja kangasta riitti vielä pussukkaan ja neulatyynyyn.
En ole muuten erityisemmin retroihin hurahtanut, mutta tästä kuosista tykkään kovasti. Kangas on tietysti vähän kulunut ja haalistunut, mutta ei haittaa. :)
Isommille ompeluksille on ollut haastavaa löytää aikaa kun kaikki lapset ovat kotona, ja tuolle puolitoistavuotiaalle ei kannata kovin pitkäksi aikaa kääntää selkäänsä... Pikkuherran tie kulkee sujuvasti polttopuilta roskisdyykkauksen kautta muuten vaan tiskikonetta tai kaappeja penkomaan. :)
Pian kuitenkin alkaa koulut ja paluu arkeen, ja lupaan, että vaatteitakin alkaa taas syntyä...
4 kommenttia:
Aivan ihana kangas, voi mikä löytö! :)
Eka kertaa blogiisi eksyin.
Todella upeita aplikaatioita!!!! :)
Kangas on valmiissa tuotteessa vieläkin upeampi! Tykkään!
Ihania aplikointeja sinulla täällä ja paljon muutakin! Ja noi edellisen postauksen lehmämekot on ihan huippuja!
Lähetä kommentti