Jälleen kerran kirppiksellä osui silmääni ihana paita kuopukselle.
Tosin vaatihan se tuttuun tapaan hieman muokkausta, päätyäkseen oikeasti käyttöön! Näitä löytöjä täytynee jatkossa tehdä enemmänkin, saa suht nopeasti kivaa ja omanlaistaan vaatetta. Tuollaista Tikrua kun en kyllä ihan heti huvikseen applikoimaan lähtisi. :)
Keltaiset kantit sopivat livenä oikein mukavasti yksiin Tikrun naaman kanssa, ja piristävät kivasti tuota harmautta.
Paidan pariksi sopivat kivasti murretun oranssit velourcaprit, joissa on tälläkertaa ihan vaan valetaskut.
Alakuvassa paita ihan siinä alkuperäisessä muodossaan. :)
Poistin edellisen postaukseni. Olihan se hieman turhan kärkäs näin yön yli nukuttuani.
Mielipiteeni ei ole silti muuttunut miksikään.
Toivottavasti kukaan ei saanut sitä kuvaa, etten hyväksyisi harrastuksekseen ompelevien myyntiä. Ei, ei ei! Tottakai saa myydä. Ja minunkin kuviani/ideoitani saa vapaasti käyttää, kun ommellaan omille lapsille omaksi huvikseen!
Se, että perustetaan kaikki toiminta toisilta aivan suoraan kopiointiin, ja pyöritetään mittavaakin bisnestä "yrittäjinä" ilman minkäänlaista verojen maksua tai vastuuta tekemisistään, on toinen asia.
Alv. velvollisuushan alkaa vasta 8500e tuloista, mutta normiveroa pitää maksaa jo pienemmistäkin tienesteistä. Moni ei sitä edes tunnu tietävän.
Ei minua tosiaankaan jaksa harmittaa, jos joku myy muutaman vaatteen vuodessa veroja maksamatta.
Mutta jos niitä alkaa olla esim 100kpl/vuosi tai enemmän, niin ei ole mielestäni enää ihan harrastuksesta kyse.
Välillä miettii, onko mitään järkeä itse toimia pykälien mukaan täällä villissä käsitöiden viidakossa, kun 40-50% vaatteen hinnasta menee suoraan erilaisiin kuluihin ja veroihin.
Jos olisin fiksu, menisin ihan muun alan töihin, ja vain harrastelisin ompeluksia. Ajatus kyllä toisinaan houkuttaa.
Ei mulla muuta. :)
16 kommenttia:
I get it ja ehdin lukea sen edellisenkin.
En ota kantaa yritystoimintaan sillä tiedostan itse että korvaus käsityöläiselle on järjettömän pieni verrattuna työmäärään, jos sitä tekee niin että myy ja maksaa verot.
Onneksi minula ei ole aikaa, niin voin hyvällä omalla tunnolla kieltäytyä pyynnöistä. Sillä jos lähtisin neulomaan jollekin tilauksesta, joutuisin pelkästään tarvikekulujen ja työmäärän takia hinnoittelemaan työn niin järjettömäksi ettei sellaista kukaan ostaisi.´
Minua eniten ehkä harmittaa se että ne alkuperäiset, todella hyvät oivallukset kopioidaan. Ja ei siinä mitään että tekee samanlaista jos tekee itselleen ja jos julkisesti aikaansaannoksensa esittelee niin muistaa kertoa mistä idea on lähtösin. Sattumiakin tietysti on, harvempi meistä on niin omalaatuinen ideoineen, mutta monesti kyse ei ole sattumasta. Mielestäni todella selkärangatonta esitellä selkeästi muilta kopioituja juttuja ominaan, ilman mainintaa idealähteestä.
Itse yleensä teen vasta sitten kun saan hyvin inspiksen ja siksi suurin osa ideoista on omasta päästä. Kuitenkin esim. Huhuu-pipon kohdalla, kerroin tietysti mistä sen pöllö-idiksen olin saanut. Vaikka en kyseisen alkuperäisen neuleen ohjetta ole edes ikinä nähnyt, oli selkeää että pöllö on hyvin samanlainen kuin siinä ja siitä siis ideankin olin saanut.
Minulle on itsestäänselvyys kunnioittaa heitä jotka osaavat niin käsillään kuin mielellään ja ilmanmuuta haluan myös heille sen kunnioituksen näyttää. Pahastun myös itse, kun näen että jossain on suora kopio omasta ideasta, täysin samalla lailla toteutettuna, mutta esitelty tekijän omana ideana.
Kyllä, h a r m i t t a a.
Tosi kivasti tuunattu!
Ja harmillista jos ideoitasi ryöstetään kaupallisiin tarkoituksiin, sulla on ihan mahdottoman hauskoja ja idearikkaita noi applikaatiot!
Ompelun lisäksi neulominen on kyllä kovin (jos ei enemmänkin) ala-arvostettua..!
Siskoni sai tuttavaltaan (jolla on putiikki) tarjouksen, että maksaa hänelle 10e/pari pitkistä aikuisten palmikkoneulesukista.
Itse en osaa tehdä puikoilla paljon mitään, mutta ymmärrän täysin, ettei kukaan lähde moisia käsin neulomaan "työnään" tuolla hinnalla!
Aikaa noihin neuletöihin menee todella paljon, ja tosiaan jos tuntipalkkaa lähtisi laskemaan, hinta tuotteilla nousisi ihan pilviin. Eivätkä ne materiaalitkaan aivan ilmaisia ole, ei edes yrittäjälle.
Itse kyllä mielellään maksan käsityöstä, vaikka muuten meille ei yleensä kovin hintavia vaatteita kantaudukaan.
:)
Kiitos myös Sarita. :)
Olet niin oikeassa! Eikä kärkkäämpikään sanominen olisi pahasta... ;) Tulovero täytyy todellakin maksaa jo ihan siitä ensimmäisestä myydystä vaatteesta! Vaikka se olisi yksi pari sukkia 5€ niin se kuuluu ilmoittaa omassa veroilmoituksessa ja siitä menee oman veroprosentin mukainen vero. :P
Saatikka sitten kun liikevaihto ylittää sen 8500€, menee alv 23% ja YEL 21,6%. Mulle tuo YEL ainakin tuli hurjana yllärinä kun aloin näitä ekaa kertaa selvittelemään. Se on ihan järkyttävän iso summa! Suomi on käsityöläiselle melkoisen paha paikka, kun kulut on mitä on ja henkkamaukka myy vaatetta polkuhintaan vieressä. :(
Itse vielä hoitovapaan ajan harrastelen (maksan kaikki asiaankuuluvat maksut tietenkin, jopa pesulappujen sertifiointimaksut on kunnossa) ja harkitsen olisiko tässä (imetyspaitojen tekemisessä) oikeesti mitään järkeä... Sulle nostan hattua ja korkealla, teet todella hienoa työtä! :)
Ihan mahtava paitatuunaus!
Kiitos. :)
Milla: Sulla on hyvät ideat tuotteissasi ja todella taitava kädenjälki. Uskon, että kysyntää tulee riittämään!
Ja ihan samaa mieltä kanssasi, sivukulut on älyttömän suuret. Se on vaan pakko laittaa näkymään myös hinnoissa.
Ei käsityöläinen voi ikinä kilpailla halpisketjujen kanssa, se on selvä. Eikä mun mielestä tarvitsekaan. :)
Olen samaa mieltä että käsityö saa maksaa enemmän koska kyse on yksilöllisemmästä suunnittelusta, pienemmistä eristä sekä työnlaatu pitäisi myös olla parasta jokaisen tuotteen kohdalla. Harmittavasti tämä ei aina pidä paikkansa. Valitettavasti monesti kun määrällisesti tuotanto alkaa lisääntyä, laatu huononee.
Koska kuitenkin asiakkaan näkökulmasta kyse on aina siitä omasta tilauksesta, on todella harmittavaa mikäli työn jälki ei ole hyvä, tai laatupuutteita on.
Nyt kun käsityöläiset ovat saaneet nostetta, olisikin kiva jos olisi joku koontisaitti mistä heitä löytää ja missä myös asiakkaat pystyvät jättämään kokemuksensa esiin.
Vähän niinkuiin Etsy, mutta pienemmässä mittakaavassa. Esimerkiksi ihan koontiblogi missä jokainen käsityöläinen esittäytyy "omassa postauksessa" ja sen alle kommentteihin voi jättää omat osto/tuotekokemukset. Tosin, netin ilmapiirin tuntien, tämäkin saattaisi mennä tosi rumaksi, huoh :(
Suurissa erissä on (onneksikin?) mahdoton edes tehdä yksin.
Ulkopuolisen työvoiman palkkaamisessa on olemassa aina se pulma, ettei kenenkään toisen kädenjälki tällaisissa (varsinkaan applikaatio-)töissä ole se sama kuin yrittäjän oma.
Se voi olla erittäin hyvää toki, mutta ei välttämättä sitä ihan "alkuperäistä". Minun ainakin olisi kovin vaikea opettaa toista; vähän kuin yrittäisi opettaa toista kirjoittamaan omaa käsialaansa. Ja kun omakin käsiala on toki tässä vuosien varrella muuttunut. :)
Riskit ja vastuu kasvavat myös laajentamisessa tosi paljon. Huonoista esimerkeistä saa lukea. :/
Ananan mainitsema saitti voisi olla ihan kiva idea,(vaikka ei varmastikaan pulmaton) jos löytyisi ahkera ylläpitäjä "paimentamaan".
Mutta onneksi risut ja ruusut yrityksistä tuntuvat kulkevan melko hyvin myös blogeissa ja suusta-suuhun. :)
Minä olen perustanut blogini juurikin ajatuksenani jakaa ja saada ideoita omiin ompeluksiin. On mukavaa, kun joku inspiroituu tekemään omille lapsilleen juttuja blogini innostamana, mutta se että ideoillani aletaan tekemään myyntiin vaatetta tuntuu hyvin kurjalta, oli takana sitten yritystoiminta tai yksityinen ompelija.
Annika: Olet ihan guru <3 , ja varmastikin blogistasi on vuosien varrella ammennettu ihan hurjat määrät inspiraatiota! Toki olen myös itse sitä jossain määrin omaksunut, en voi kieltää.
Minua suututti aiemmassa postauksessani suora kopiointi niin Ruttu Nutulta, Pim Pamilta, kuin monilta muiltakin. Ei tosiaankaan pelkästään itseltäni. Olen pikkutekijä moneen muuhun verrattuna, ja tiedostan sen. :)
Mutta oikeasti, niitä omiakin ideoita voisi jokaisella olla. :)
Jeps. En ehtinyt nähdä alkuperäistä kirjoitusta asiasta, mutta pohdiskelit ainakin tässä juuri sellaisia asioita, mitä olen itsekin satunnaisesti mietiskellyt. Varsinkin aina silloin jos olen uskaltautunut unelmoimaan siitä oman putiikin perustamisesta.
Ehdin todella vähän surffailemaan blogeissa ja täten myös olen kovin tietämätön näistä lainauksista, mutta saan satunnaisesti sitten viestejä sähköpostiini niiltä jotka ovat niitä panneet merkille.
Ja todellakin on aivan huippua nähdä muiden tekemiä vaatteita, joihin on saatu blogistani idea! Mutta tosiaan se, jos aletaan rahastaa niillä ideoilla muita, tulee jutusta ihan toinen.
Kiitos Suvi kehuista! :)
Tuosta sarjatyöstä olen tuumaillut ainakin omalta osaltani sellaista, että jos jotain työtä jaan muiden kanssa, niin se on sitten se "loppuvaatteen ompelu", eli teen painatukset ja applikoinnit itse, ja teetän jollain lähellä asuvalla luotettavalla ompelijalla sitten loput (ja tietenkin syynään jäljen tarkkaan). Koska ei sekään ole kovin kiva tilanne jos tilauskantaa on kamalasti mutta ei vaan millään ehdi tekemään ja joutuu myymään ei-oota. :P (Tai siis tietenkin se on jopa toivottava tilanne verrattuna siihen ettei kauppa käy... :D)
Kopioinnista olen tiukasti sitä mieltä, että omaankin käyttöön kopioidessa pitäisi blogatessa kertoa ja linkittää mistä idea on kotoisin. Kaupalliseen käyttöön kopioiminen on jo sitten täysin hävytöntä. :(
Mulla oli suuret haaveet Pikkujekusta, että voisin tehdä töitä ja olla samalla se "pullantuoksuinen kotiäiti". :)
Mut eihän se oikeasti niin mene. Varsinkaan nyt kun perhesuhteissa on tapahtunut muutoksia, ja olen yksin tässä lapsiarjessa.
Tää on kovaa työtä siinä missä mikä tahansa muukin työ. Paitsi että tästä on vaikea päästä vapaalle edes iltaisin tai viikonloppuisin. Aina on jotain tekemättä, tai ainakin s-posteihin vastaamatta.
Mä toivon, että jaksan jatkaa kunnes kuopuskin on koululainen, tai sit ehkä jos arki helpottaa, voin jatkaa pidempäänkin. Mut mitään laajennussuunnitelmia mulla ei ole. :)
Tuo mua juuri pelottaa, että tulee sitten niin paljon painetta että menee yö/viikonlopputöiksi... Siinä tilanteessa olis helpotus jos olisi joku kelle sitä hommaa lykätä että saa itse pitää vapaata ja on aikaa olla muksujen kanssa... :\ Riippuen tietenkin rahatilanteesta myös.
Itse en tällä vielä eläisi, jos mulla ei olisi toista työtä ohella.
Toisaalta mulla on osa yrityksen olemassaoloajasta (perustettu -08, kuopus syntynyt -09) mennyt ihan vauva-aikaan pienimmän kanssa, jolloin en saanut mitään tehtyä.
Eli pikkuhiljaa pystyy tulevaisuudessa paneutumaan Pikkujekkuun täysipainoisemmin. Kuopus täyttää kesällä 3vee. :)
Koneet (etenkin teollisuus-) on vieneet melko summan, sekä tietenkin kangasvarastot ja muut hankinnat.
En myöskään ole saanut minkäänlaista starttirahaa, koska olen yrittäjä jo ennestään.
Eli kovin paljon plussalla ei vielä todellakaan olla, ja kaikki on siis periaatteessa ostettu omista säästöistä.
Tää on kuitenkin mulle sellainen työ ja ala, josta nautin ja jossa saan toteuttaa itseäni.
Mutta en toki halua uhrata perhe-elämääni sen eteen, joten pikkuisen on välillä laitettava stoppia jotta kerkeää lastenkin kanssa olla. Ne on kuitenkin ne tärkeimmät. :)
Lähetä kommentti